Ask @AnttiR:

mitä anarkistit voisivat oppia PKK:lta?

En tiedä. PKK on erittäin hyvin organisoitu, olematta (enää) stalinistinen. Luulen kuitenkin että tämä organisaatio on seurausta kurdien erityisestä tilanteesta, jossa heillä ei ole mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin taistella. Eli vastaavaa mallia ei välttämättä voi soveltaa missään muussa tilanteessa, muissa tilanteissa motivaatio ja kyky yhteistoimintaan pitää löytää jostain muualta.
PKK saa esimerkiksi paljon taloudellista tukea myös kurdien ylemmältä keskiluokalta ja porvaristolta. En usko, että porvaristo tukisi vasemmistoliikettä ilman kovaa kansallisuuden perusteella kohdistuvaa sortoa. Monet rikkaat kurdit tukevat PKK:ta, koska se vastustaa kansallista sortoa, ei siksi että se on sosialistinen liike.
On mielenkiintoista kuinka PKK on kehittynyt stalinistisen tyylisestä organisaatiosta antiautoritaarisempaan suuntaan. Toisaalta merkittäviä stalinistisia maanalaisia organisaatioita ei enää ole juuri missään (paitsi ehkä Intiassa), joten tätä kokemusta ei välttämättä tarvitse muualla.
Eli PKK on kiinnostava liike ja organisaatiomalli, mutta epäilen kuinka paljon sen kokemuksista on sovellettavissa tilanteessa joka ei ole vastaavanlainen.

View more

miksi anarkistit häviää kaikki sodat? voiko anarkistit ikinä voittaa sotaa? Miten anarkistit voivat kukistaa hierarkisia armeijoita, jotka eivät ole demoralisoituneet totaalisesti?

Anarkistien konsepti "perinteisestä" vallankumouksesta jossa valtiovalta murskataan perustuu siihen, että suurin osa armeijasta liittyy vallankumoukseen. Mikäli näin ei tapahdu, ei vallankumous voi onnistua.
Mielestäni vallankumouksen ei välttämättä pidä olla tällainen, vaan se voi olla myös yhteiskunnan läpäisevä asennemuutos.
En usko että on yksittäistä syytä siihen miksi vallankumoussodat on hävitty. Usein pääongelma on ollut, että liikkeet ovat olleet maantieteellisesti rajattuja ja ulkomaiden tuella liikkeet on nujerrettu. Mutta Venäjällä pääongelma oli se, että autoritaariset voimat kaappasivat vallankumouksen.

View more

mp Yrjö Hakanen

Tässä jutussa sivusin vähän Yrjö Hakasen tyyliä:
http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252017-onko-tyylitaju-fasismia
Mulle on vähän mysteeri, että miksi Yrjö Hakasta ei äänestetä vaikka hänen ahkeruuttaan kaupunginvaltuustossa on arvostettu yli puoluerajojen, ja ainakin yhdessä Valtuusto-näytelmässä (joita en ole nähnyt yhtäkään) hän oli suurin piirtein suurin sankari. Luulen että johtuu siitä, että ihmiset eivät samaistu häneen. Toisaalta en ylipäätänsäkään ymmärrä kovin hyvin miksi ihmiset äänestävät.
Toisaalta itse en arvostanut, että Hakanen liittoutui mm. Malmin lentokentän rakentamisen vastustajien kanssa yleiskaavaa vastaan. Mun mielestä olisi hirvittävää tuhlausta pitää harrastus-, liikelento- ja koulutuslentokenttää, tai ylipäätänsä mitään lentokenttää keskellä kaupunkia, erityisesti jos on hirveä asuntopula kuten Helsingissä. Voi olla, että Hakasen äänet tippuivat osaksi tämän takia, ja siksi että joskus tulee fiilis että hän vaan vastustaa kaikkea. Kaiken vastustajia tarvitaan, mutta tarpeeksi ihmisiä ei ole valmiita identifioitumaan sellaisiksi.
Hakanen toimii edelleen aktiivisesti, ja hän voi hyvinkin päästä takaisin valtuustoon. On kuitenkin lähes varmaa, että hän tulee jäämään SKP:n viimeiseksi edustajaksi koskaan Helsingin valtuustossa.

View more

mp individualistinen anarkismi

Individualistinen anarkismi on laaja suuntaus, jota ei voi kaikkea mitenkään niputtaa yhteen.
Stirnerin johtopäätökset ovat mulle aika kaukaisia, vaikka toki itse teorialla on filosofista arvoa. En myöskään kannata organisaatioiden vastustamista.
Toisaalta monissa sukupuolisiin ja seksuaalisiin vapauksiin liittyvissä asioissa nimenomaan individualistianarkistit ovat olleet tienraivaajan asemassa, ja jotkut ovat joutuneet maksamaan tästä toiminnastaan kalliin hinnan mm. vankilatuomioiden muodossa. Eli individualistisella anarkismilla on historiallisena perinteenä myös tärkeät ansionsa. Nämä ansiot ovat alkaneet kiinnostamaan minua vasta viime vuosina, kun olen aikaisempaa enemmän kiinnostunut anarkismin aatehistoriasta ja sen risteyskohdista feminismin kanssa. Voi olla että teen aiheesta joskus esitelmän, mikäli ehdin syventyä siihen enemmän.

View more

Mitä mieltä oot esim. viva la evolución- paidoista, ja ylipäätään koko iskulauseesta. Onko se kuinka poliittisesti korrekti?

No riippuu varmaan kontekstista, että onko viesti antiklerikalismin puolesta, uskontoa vastaan vai sosiaalidarwinismin puolesta. Sinänsä kyllä evoluution kannattaminen on suunnilleen yhtä outoa kuin painovoiman kannattaminen, luonnonlait ovat voimassa riippumatta siitä kannattaako niitä vai ei.
En muuten ole tällaisiin paitoihin tai koko iskulauseeseen koskaan aikaisemmin törmännyt.

View more

+1 answer Read more

Kirjoitit luokkasyrjinnän ja kapitalismin (analyysin/kritiikin) eroista. Mihin sijoitat bourdieulaisen koulutuksellisen vallankäytön, esim. palvelevan luokan tuottamisen, uusintamisen ja "paikalleen asettamisen" kouluinstituution avulla?

Ajatus luokka-aseman uusintamisesta koulutuksen avulla on lähempänä marxilaista lisäarvoteoriaa kuin syrjintäteorioita.
Se olisi kapitalismista erillinen vallankäytön muoto, jos olisi yhteiskunta jossa koulutusta ei voi muunta tuloiksi, ja tuloja ei voi muuntaa koulutukseksi. Nyky-yhteiskunnassa yleensä molemmat pitävät paikkansa. On tosin myös rikkaita jotka eivät arvosta koulutusta, ja korkeasti koulutettuja jotka ovat köyhiä eivätkä erityisesti pyri rikastumaan, joten on olemassa alakulttuureita joissa koulutuksellinen vallankäyttö on eriytynyt taloudellisesta vallankäytöstä. Yhteiskunnassa kokonaisuutena nämä kuitenkin kulkevat rinta rinnan.
Jan Wacław Machajski ennusti jo 1800-luvulla, että tulevaisuuden hallitseva luokka ei ole kapitalistit vaan intelligentsia, joka siis käyttää koulutuksellista valtaan. Tämä siirtymä kuitenkin edellyttäisi nykyisen talousjärjestelmän korvaamista jonkinlaisella valtiokapitalismilla. Merkkejä tästä on nähtävissä, mutta siirtymää ei ole vielä tapahtunut.

View more

Mitä mieltä olet siitä, että ruotsin kielen asema pakollisena oppiaineena peruskouluissa ja lukioissa muuttuisi vapaaehtoiseksi?

Ei ole vahvaa mielipidettä tästä.
Mun mielestä kaksikielisyys on tärkeää, ja se että ruotsinkielisillä on oikeus saada palveluita äidinkielellään. Tähän kuuluu myös se, että tiettyjen ammattien pätevyysvaatimuksiin kuuluu ruotsinkielen taito (esim. oikeusistuimissa).
Jos ruotsinkielestä tehdään vapaaehtoista, niin se merkitsee sitä, että joskus kuudennella luokalla pitää päättää pyrkiikö joihinkin ammatteihin vai ei. Mun mielestä uravalintoja ei pitäisi joutua tekemään näin aikaisin, koska usein vielä 20-vuotiaanakin tehdyt valinnat menevät pieleen.
Toisaalta suuri osa, ehkä enemmistö suomenkielisistä ei halua ruotsia opetella, ja eikä siihen pakottaminen varmaankaan voi onnistua pitkällä aikavälillä. Lisäksi töitä joiden pätevyysvaatimuksiin ruotsinkieli kuuluu ei ole kovin paljon (en nyt muista tarkkaa arviota).
Ainakin ehdotus että joillain alueilla ruotsin sijasta opeteltaisiin venäjää on typerä, koska venäjäntaidosta ei ole juuri mitään hyötyä työelämässä. Suomessa on niin paljon venäjää äidinkielenään puhuvia jotka puhuvat täydellistä suomea, että kaikki työpaikat joissa tarvitsee venäjää menevät äidinkielisille.

View more

mp elitismi alakulttuureissa, esim. helgingin ug-teknoskenessä

Kai kaikki alakulttuurit perustuvat siihen, että erotutaan "massasta" tavalla tai toisella.
Se on tietysti ongelma, jos vaikka jonkun polittisen ryhmän tai liikkeen ympärille alkaa kehittyä poissulkeva alakulttuuri, joka pyörii sisäpiirin läpän ja muun koodiston ympärillä.
Mutta jos on jonkun harrastus perustaa joku kuppikunta vaikka jonkun musiikin ympärille, niin sittenpähän on. Jos ei siihen kuppikuntaan pääse sisään, niin voi perustaa jonkun oman. Se on sitten kuppikunnan perustajien oma vika jos uusia tyyppejä ei tule ja alakulttuuri kuihtuu. Toisaalta tuntuu siltä että just poissulkevuus ja elitismi on se joka ihmisiä vetää puoleensa näissä jutuissa, ketä kiinnostaa alakulttuuri jonka osa kuka tahansa voi olla?

View more

Next