Ask @AnttiR:

tykkäätkö Harry Potterista? jos et niin anteeks ku häiritsin jos joo niin paras kirja ja leffa?

En oo lukenut kirjoja, olin jo aikuinen kun ne alkoivat ilmestymään. Leffat oon kaikki katsonut ekaa kertaa pari vuotta sitten. Ne oli kyllä hyviä siinä genressä, tykkäsin eniten kolmesta viimeisestä.

View more

mp individualistinen anarkismi

Individualistinen anarkismi on laaja suuntaus, jota ei voi kaikkea mitenkään niputtaa yhteen.
Stirnerin johtopäätökset ovat mulle aika kaukaisia, vaikka toki itse teorialla on filosofista arvoa. En myöskään kannata organisaatioiden vastustamista.
Toisaalta monissa sukupuolisiin ja seksuaalisiin vapauksiin liittyvissä asioissa nimenomaan individualistianarkistit ovat olleet tienraivaajan asemassa, ja jotkut ovat joutuneet maksamaan tästä toiminnastaan kalliin hinnan mm. vankilatuomioiden muodossa. Eli individualistisella anarkismilla on historiallisena perinteenä myös tärkeät ansionsa. Nämä ansiot ovat alkaneet kiinnostamaan minua vasta viime vuosina, kun olen aikaisempaa enemmän kiinnostunut anarkismin aatehistoriasta ja sen risteyskohdista feminismin kanssa. Voi olla että teen aiheesta joskus esitelmän, mikäli ehdin syventyä siihen enemmän.

View more

Mitä mieltä oot esim. viva la evolución- paidoista, ja ylipäätään koko iskulauseesta. Onko se kuinka poliittisesti korrekti?

No riippuu varmaan kontekstista, että onko viesti antiklerikalismin puolesta, uskontoa vastaan vai sosiaalidarwinismin puolesta. Sinänsä kyllä evoluution kannattaminen on suunnilleen yhtä outoa kuin painovoiman kannattaminen, luonnonlait ovat voimassa riippumatta siitä kannattaako niitä vai ei.
En muuten ole tällaisiin paitoihin tai koko iskulauseeseen koskaan aikaisemmin törmännyt.

View more

+1 answer Read more

Kirjoitit luokkasyrjinnän ja kapitalismin (analyysin/kritiikin) eroista. Mihin sijoitat bourdieulaisen koulutuksellisen vallankäytön, esim. palvelevan luokan tuottamisen, uusintamisen ja "paikalleen asettamisen" kouluinstituution avulla?

Ajatus luokka-aseman uusintamisesta koulutuksen avulla on lähempänä marxilaista lisäarvoteoriaa kuin syrjintäteorioita.
Se olisi kapitalismista erillinen vallankäytön muoto, jos olisi yhteiskunta jossa koulutusta ei voi muunta tuloiksi, ja tuloja ei voi muuntaa koulutukseksi. Nyky-yhteiskunnassa yleensä molemmat pitävät paikkansa. On tosin myös rikkaita jotka eivät arvosta koulutusta, ja korkeasti koulutettuja jotka ovat köyhiä eivätkä erityisesti pyri rikastumaan, joten on olemassa alakulttuureita joissa koulutuksellinen vallankäyttö on eriytynyt taloudellisesta vallankäytöstä. Yhteiskunnassa kokonaisuutena nämä kuitenkin kulkevat rinta rinnan.
Jan Wacław Machajski ennusti jo 1800-luvulla, että tulevaisuuden hallitseva luokka ei ole kapitalistit vaan intelligentsia, joka siis käyttää koulutuksellista valtaan. Tämä siirtymä kuitenkin edellyttäisi nykyisen talousjärjestelmän korvaamista jonkinlaisella valtiokapitalismilla. Merkkejä tästä on nähtävissä, mutta siirtymää ei ole vielä tapahtunut.

View more

Mitä mieltä olet siitä, että ruotsin kielen asema pakollisena oppiaineena peruskouluissa ja lukioissa muuttuisi vapaaehtoiseksi?

Ei ole vahvaa mielipidettä tästä.
Mun mielestä kaksikielisyys on tärkeää, ja se että ruotsinkielisillä on oikeus saada palveluita äidinkielellään. Tähän kuuluu myös se, että tiettyjen ammattien pätevyysvaatimuksiin kuuluu ruotsinkielen taito (esim. oikeusistuimissa).
Jos ruotsinkielestä tehdään vapaaehtoista, niin se merkitsee sitä, että joskus kuudennella luokalla pitää päättää pyrkiikö joihinkin ammatteihin vai ei. Mun mielestä uravalintoja ei pitäisi joutua tekemään näin aikaisin, koska usein vielä 20-vuotiaanakin tehdyt valinnat menevät pieleen.
Toisaalta suuri osa, ehkä enemmistö suomenkielisistä ei halua ruotsia opetella, ja eikä siihen pakottaminen varmaankaan voi onnistua pitkällä aikavälillä. Lisäksi töitä joiden pätevyysvaatimuksiin ruotsinkieli kuuluu ei ole kovin paljon (en nyt muista tarkkaa arviota).
Ainakin ehdotus että joillain alueilla ruotsin sijasta opeteltaisiin venäjää on typerä, koska venäjäntaidosta ei ole juuri mitään hyötyä työelämässä. Suomessa on niin paljon venäjää äidinkielenään puhuvia jotka puhuvat täydellistä suomea, että kaikki työpaikat joissa tarvitsee venäjää menevät äidinkielisille.

View more

mp elitismi alakulttuureissa, esim. helgingin ug-teknoskenessä

Kai kaikki alakulttuurit perustuvat siihen, että erotutaan "massasta" tavalla tai toisella.
Se on tietysti ongelma, jos vaikka jonkun polittisen ryhmän tai liikkeen ympärille alkaa kehittyä poissulkeva alakulttuuri, joka pyörii sisäpiirin läpän ja muun koodiston ympärillä.
Mutta jos on jonkun harrastus perustaa joku kuppikunta vaikka jonkun musiikin ympärille, niin sittenpähän on. Jos ei siihen kuppikuntaan pääse sisään, niin voi perustaa jonkun oman. Se on sitten kuppikunnan perustajien oma vika jos uusia tyyppejä ei tule ja alakulttuuri kuihtuu. Toisaalta tuntuu siltä että just poissulkevuus ja elitismi on se joka ihmisiä vetää puoleensa näissä jutuissa, ketä kiinnostaa alakulttuuri jonka osa kuka tahansa voi olla?

View more

Next