@spkahmi

Sippo Kähmi

- Kai ymmärrät, että suuri osa yrittäjistä on persaukisia? - Kai ymmärrät, ettei kapitalismi yksin ole ongelma, vaan kysymys on vallan keskittymisestä? - Kai muistat, että kommunistit pyrkii keskittämään valtaa? - Kai ymmärrät, ettei vallan keskittämisestä seuraa parempaa ympäristöpolitiikkaa?

1. Toki, tämä on nimenomaan se ilmiö, mistä Marx puhuu Manifestissa: "Maissa, joissa on kehittynyt nykyaikainen sivistys, on muodostunut uusi pikkuporvaristo, joka häilyy proletariaatin ja porvariston välillä ja jota porvarillisen yhteiskunnan täydentävänä osana muodostuu alati uudelleen, mutta jonka jäseniä kilpailu syöksee yhtä mittaa proletariaattiin ..." Ja Lenin jatkaa: "Kapitalismin kauhuista »raivostunut» pikkuporvari on kuten anarkismikin kaikille kapitalistisille maille ominainen sosiaalinen ilmiö." Kapitalismi siis tuottaa pienyrittäjiä, mutta samalla ajaa heidät jatkuvasti kurjuuteen, sillä kilpailun myötä raha ja valta keskittyy suurpääomalle.
2. Kuten edellä todettua, kapitalismi perustuu pääomien kasautumiseen, joka samalla tarkoittaa vallan kasautumista. Kapitalismi siis nimenomaan on tämän ongelman ytimessä.
3. Kommunistien pyrkimyksenä on yhteiskunnallisten tuotantovälineiden siirtäminen työläisten haltuun, siis työväen valta. Siitä, missä määrin tuo valta on keskitettyä tai hajautettua ei kommunistien keskuudessa ole yksimielisyyttä - "kaikki valta neuvostoille" oli eräässä historian vaiheessa kommunistien tunnus. Omasta mielestäni on selvää, että kehittyneen ja sujuvan tuotannon organisoimiseksi jonkinlaista yhteiskunnallisen suunnittelun keskusta tarvitaan, mutta samaan aikaan on varmistettava, että valta pysyy myös ruohonjuuritasolla, neuvostoissa tai vastaavissa elimissä, lähellä ihmisiä.
4. Voi syntyä, tai olla syntymättä. Ei vallan hajauttamisestakaan välttämättä seuraa yhtää sen parempaa ympäristöpolitiikkaa. Kysymys on siitä, kenellä valta on. Tällä hetkellä se on suuryhtiöillä ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustavilla energiayhtiöillä, joilla ei ole minkäänlaista intressiä toimia järkevän ympäristöpolitiikan puolesta.
Liked by: Minna Mentula
❤️ Likes
show all
MinnaMentula’s Profile Photo

Latest answers from Sippo Kähmi

mikset vastaa kysymyksiin täällä?

Toki vastaan, mutta käytettävissäni oleva aika vuorokaudessa on sen verran rajallinen, että keskityn lähinnä noihin henkilökohtaisiin kysymyksiin.

Lauantaina on Pride-kulkue, johon itsekin ajattelin mennä. Mitäpä seuratut mieltä, mikä on tärkein vaatimus, jonka kulkueessa pitäis tänä vuonna olla esillä?

heikkiket’s Profile PhotoHeikki Ketoharju
Toveri Kallioinen vastasi tähän kysymykseen sen verran laittamattomasti, että linkitänpä sen tähän: http://ask.fm/ToniKallioinen/answer/129660077076
Itsekään en pääse paikalle, koska vietän Tonin tapaan viikonlopun Iisalmessa. Selvää kuitenkin on, että uuden hallituksen myötä taantumus on Suomessa entistä vahvempi, ja Pride-marssilla siihen on vastattava asianmukaisella tavalla. On tehtävä selväksi, ettei esimerkiksi oikeusministerimme Lindströmin Jarpan töräytyksiä julkisuudessa tasa-arvoisesta avioliittolaista pureta nielemättä. Ylipäätään on syytä korostaa, että Pridessä on kysymys poliittisesta mielenilmauksesta, eikä pelkästä hyvän mielen kesäkarnevaalista.
Terveiset Punaisen sateenkaaren luokkakantaiseen Pride-blokkiin! https://www.facebook.com/events/1590971951167263/

Näytä meille eniten tykkäämäsi emoji!

Hallituksen esitys uuden hymiön käyttöönotosta
Esitys leikkaushymiöstä ( ✄ ) liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hymiöllä pyritään tehostamaan kansalaisten tunnetason sitoutumista hallituksen budjettileikkauksiin.
Ehdotettu hymiö ✄ on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä syyskuuta 2016 ja korvaamaan asteittaisella siirtymäajalla kaikki muut hymiöt. Siirtymäajalla ovat käytössä seuraavat yhdistelmähymiöt:
(y) ✄ -- ♥ ✄ -- B| ✄ -- :'( ✄
Valtion budjettisäästönä yhteen hymiöön siirtymisen arvioidaan merkit✄ vuositasolla 100 - 120 miljoonaa euroa ja kokonais✄nä 220 ✄ 260 milj✄✄ e✄a. Tul✄v✄isuudessa l✄hymiöllä voidaan korvata toisten hymiöiden li✄ä✄i myös kirj✄imia, kokon✄✄a san✄ja ✄ l✄✄✄, j✄tka ✄ lii✄n k✄lliit✄ kirj✄✄✄. ✄✄✄✄ ✄ ✄✄. ✄.

View more

Mitkä ovat suosikkejasi radikaalivasemmistolaisista medioista? Eli mitä seurailet koti- ja ulkomailla?

heikkiket’s Profile PhotoHeikki Ketoharju
Kotimaan printtimediassa yksi on luonnollisesti yli muiden: Tiedonantaja, ainoa marxilainen viikkolehti Suomessa. Verkkopuolella Revalvaatio.orgissa julkaistaan usein hyviä artikkeleja. Noin ylipäätään aika heikkoa on radikaalivasemmistolainen mediatarjonta Suomessa, mihin tietenkin toivoisi parannusta. Sosialismi.net oli hyvä projekti, mutta se yhdistettiin Revalvaatioon.
Englanninkielisessä verkossa tarjonta onkin sitten huomattavasti laajempaa. On vaikea sanoa mitään yhtä mediaa, mitä sieltä erityisesti seuraisin, mutta seurannassani sosiaalisen median on paljon kaikenlaisten porukoiden lehtiä. Yhdysvalloissa Jacobin Magazine vaikuttaa olevan kovassa nousussa.
Jos haluaa hyvän kattauksen kaikenlaisia juttuja radikaalivasemmistolaisesta näkökulmasta, kannattaa liittyä kansainväliselle Marxmail-sähköpostilistalle, jonne käyttäjät lähettävät mielenkiintoisia (englanninkielisiä) linkkejä eri puolilta maailmaa.
Ei-niin-radikaaleista ei-niin-vasemmistolaisista medioista lehti jota kannattaa seurata on ranskalainen Le Monde Diplomatique, joka Suomessa saatavilla käännettynä yhdessä venäläisen Novaja Gazetan kanssa. Suosittelen. Kotimaassa Rauhan puolesta -lehdessä, Voimassa ja Vaihtoehto EU:lle -lehdessä tarjoillaan kiinnostavia valtavirrasta poikkeavia näkökulmia. (Jälkimmäistä näistä toimitan nykyään itse.)
YouTuben puolella seurailen kaikenlaisten yksittäisten käyttäjien ja eri poliittisten järjestöjen kanavien lisäksi kanadalais-yhdysvaltalaista The Real News Networkia sekä yhdysvaltalaista viihteellistä poliittista talk-showta, The Young Turksia. Molempia vetävät sosialidemokraatit, jotka siis jenkkilän kontekstissa ovat tietenkin äärivasemmistolaisia ja tuntuvat siksi freeseiltä.

View more

Miksi olet kommunisti etkä joku muu?

Yksinkertaisesti siksi, että vain kommunistina voin rehellisesti toimia niiden asioiden puolesta, joihin uskon.
Kun työtätekevien ja vähäosaisten edut ovat ristiriidassa bisnesmaailman kanssa, kommunistina voin johdonmukaisesti seisoa duunarin puolella. Minun ei tarvitse varoa sanojani herrojen edessä tai kunnioittaa rikkaiden oikeutta kääriä rahaa toisten tekemällä työllä.
Kun tiedemiehet kertovat kiistämättömiä tosiasioita siitä, että jatkuvaan kasvuun ja kuluttamiseen perustuva kapitalismi globaalina tuotantotapana on kestämätön jos planeetta halutaan säilyttää ihmiskunnalle elinkelpoisena, kommunistina voin sanoa suoraan, että tilalle tarvitaan jotain parempaa.
Kun suurvaltojen sapelinkalistelu yltyy ja sotapropaganda kotimaassa kiihtyy, voin sanoa suoraan, etten koskaan tule ampumaan naapurimaan työläisiä. Viholliseni on silloin muualla.
Kun europarlamentti säätää viimeisimmän yksityistämisdirektiivinsä, kun hallitus tekee "välttämättömiä leikkauksia", kun eduskunnassa hyvksytään Euroopan kansoja kurjistava talouskurisopimus ja kun kaupunginvaltuustossa siunaillaan grynderien lehmänkauppoja, minun ei tarvitse selitellä itselleni tai muille, miksi puolueeni oli mukana niitä hyväksymässä. Ei ollut.
Kun Euroopan unionin eliitti nöyryyttää kreikkalaisia ja kotimaassa populistien syntipukkina ovat maahanmuuttajat, minä olen osa kansainvälistä, solidaarista liikettä, joka ei hyväksy sen enempää kansojen itsemääräämisoikeuden viemistä kuin rasismia tai nationalismiakaan. Voin ojentaa käteni toverille, vaikkei meillä ole yhteistä kieltä.
Kun valtavirran taloustiede syytää joka tuutista valhetta, jonka mukaan työtätekevien on maksettava finanssikeinottelijoiden ja kasinokapitalistien aiheuttaman talouskriisin laskut, minä voin sanoa: tämä on paskapuhetta. Tähän ei ole pakko alistua. Tälle kaikelle on olemassa vaihtoehto. Ja kommunistina minä voin perustella sen.
"En oo sellainen joka antaa periks" laulaa Samae Koskinen. Sellaisia ovat kommunistit - taipumattomia, periaatteellisia, periksiantamattomia. Sitä minä arvostan.
Jos kommunisteja ei olisi, heidät pitäisi keksiä.

View more

Mikä on sun lempi scifisarja ja miks? Onko siinä jotain yhteiskunnallisia puolia?

Viimevuosien tv-sarjoista tajuntani räjäytti Battlestar Galactican uudelleenversiointi. Siinä yhdistyivät kaksi suosikkiaihettani: syntisen kaunis avaruusooppera ja toivoton maailmanlopun meininki.
Koko tarina alkaa kahdelletoista planeetalle levittäytyneen ihmiskunnan lähes totaalisesta joukkotuhosta älykkäiden, jopa ihmismäisten koneiden, cylonien yllätyshyökkäyksessä. Sarja seuraa satunnaisten eloonjääneiden aluksista muodostunutta pakolaislaivastoa, jota ihmiskunnan viimeinen sota-alus, taisteluplaneetta Galactica avaruushävittäjineen yrittää epätoivoisesti suojella ylivoimaiselta viholliselta.
Asetelma kuulostaa lapsekkaalta, ja alkuperäinen 70-luvun tv-sarja olikin selvästi nuorelle yleisölle suunnattu. 2000-luvun versio aiheesta on kuitenkin hyvin aikuismainen. Avaruussota ei koskaan ole näyttänyt näin hyvältä tv-ruudulla, mutta sarjan pääosassa loistavat vinkeiden avaruusalusten ja toiminnan sijaan vahvasti kirjoitetut, uskottavat henkilöhahmot. Nämä ihmiset eivät ole kirkasotsaisia kiiltokuvia vaan todellisia, ongelmaisia luonteita, joista jokainen on omalla tavallaan rikkinäinen, mutta jotka siitä huolimatta yltävät jaloihin tekoihin.
Jotain sarjan tunnelmasta tiivistyy kohtaukseen, jossa koko laivaston isähahmo, avaruuden lentotukialuksen voimakasluonteinen komentaja Adama (Miami Vicen Edward James Olmos) näytetään takaumassa baari-illan jälkeen humalaspäissään kaatuilevana kehäraakkina. Valovuosia hetkessä taittavan, ihmiskunnan kehittyneimpiin teknisiin taidonnäyteisiin lukeutuvan avaruuslaivan kapteeni jää tuijottamaan tähtiin katuojasta oksennus rinnuksillaan.
Yhteiskunnallisia teemojakin sarjasta löytyy, jopa suoranaista politikointia. Galactican ihmiskunta on melko tarkka peilikuva nykypäivän länsimaisesta yhteiskunnasta edustuksellisine demokratioineen, vaaleineen ja vallan kolmijakoineen. Vaikka ihmiskunnan valtaosa on kuollut, vanhat yhteiskunnalliset rakenteet ja luokkasuhteet jatkuvat edelleen miniatyyrikoossa pakolaislaivaston väestön keskuudessa. Jännitteitä luo koko ajan käynnissä oleva poikkeustila: laivastoa ulkoiselta uhalta suojaavien sotavoimien suhde siviiliväestöön kärjistyy usein. Voiko demokratian ja ihmisoikeudet lakkauttaa tarpeeksi vakavassa kriisissä?
Erityisen hieno on jakso, jossa laivastolle elintärkeän jalostamoaluksen työläiset nousevat kapinaan epäinhimillisten työolojen ja edustuksellisuuden puutteen vuoksi. Aluksella toimiva ammattiyhdistys julistaa työt lakkoon, jos työläisten asemaa ei paranneta, johon sotavoimat uhkaavat vastata väkivallalla yhteisen hyvän nimissä. Galactican ylipursimies, mekaanikko Tyrol (Aaron Douglas) joutuu ryhtymään jalostamoaluksen pääluottamusmieheksi ja tekemään kovia ratkaisuja.
Kokonaisuuden kruunaa säveltäjä Bear McCrearyn intensiivinen, sarjan loppua kohden äärimmäiseen nerokkuuteen yltävä orkestraalinen soundtrack. Harvoin missään sarjassa musiikki on pystytty sitomaan niin oleelliseksi osaksi juonta, ja niin leuat loksauttavalla tavalla.

View more

Language: English