Ask @velil:

Moi! Sait (myös) mun äänen, harmi ettei se riittänyt. Mitä teet seuraavaksi?

Kiitos luottamuksesta! Oma tulos jäi tavoitteesta, mutta vihreiden tulos oli loistava!
Seuraavaksi eli ihan kohta menen töihin. :) Arkeen paluu tuntuu erittäin tervetulleelta tämän kampanjarupeaman jälkeen. Töihin on ollut ikävä ja perheen kanssa pystyy taas viettämään kunnolla aikaa. Kavereitakin olis kiva nähdä. Avengers 2 on ensi-illassa, sinne!
Tällä viikolla Mikkelissä valmistaudutaan kaupunginjohtajan valintaan, joka tapahtuu viikon päästä valtuustossa. Poliittinen työni jatkuu myös Mikkelin kaupunginhallituksessa sekä vihreiden puoluehallituksessa, jossa oma pestini jatkuu ainakin kesän puoluekokoukseen saakka.
Toivon seuraavaksi pystyväni auttamaan uusien jäsenten ja toimijoiden haalimisessa vihreisiin. Kampanjan aikana tapasin Mikkelissä esimerkiksi yhteensä kuusi nuorta, jotka kyselivät, miten vihreiden toimintaan pääsee mukaan. Samanlaisia kiinnostuneita on varmasti ollut joka puolella vaalipiiriä. Nyt meidän pitäisi kutsua ja nykäistä kaikki kiinnostuneet mukaan!
Tulevaisuudessa häämöttävät kuntavaalit. Mikkelissä vihreiden tulos oli näissä vaaleissa aivan hemmetin hyvä: kannatus 9,2 prosenttia. Minä keräsin kampanjallani suuren osan noista äänistä. Tämän pohjalle voidaan rakentaa äärimmäisen hyvää vaalitulosta Mikkelissä seuraavissa kuntavaaleissa. Mutta siihen tarvitaan mahdollisimman paljon hyviä ehdokkaita ja kampanjantekijöitä, aivan niin kuin nytkin.
Liittykää vihreisiin ja tulkaa mukaan valmistelemaan seuraavaa vaalivoittoa! https://www.vihreat.fi/liity

View more

Mitä mieltä olet opintotuesta? Onko oikein että opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa? Itseni on pakko ottaa lainaa ja senkään jälkeen tuki ei meinaa riittää elämiseen sillä pelkkä vuokra on vesineen 640€ asun siis isossa opiskelijakaupungissa. Entäs mitä olet mieltä opintotuki uudistuksesta missä

Opintotuen heikko taso pakottaa usein opiskelijat tekemään paljon töitä opiskelun ohessa, mikä pidentää valmistumisaikoja. Tästä syystä opintotuen määrää tulisi korottaa jonkin verran, jotta opintoihin keskittyminen onnistuisi paremmin.
Vihreiden linjaavat koulutuspolitiittisessa ohjelmassaan, että opintoraha tulisi nostaa opintolainan tasolle ja molempien yhteismäärä takuueläkkeen tasolle (n. 750 euroon). https://www.vihreat.fi/tasa-arvoisin-koulutus-osaavin-kansa-vihreiden-koulutuspoliittinen-ohjelma#.VTOSVcvjHqB
Opintolaina kannattaa siis jatkossakin säilyttää osana kokonaisuutta, mutta opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisemmaksi.
Kts. myös: http://veliliikanen.fi/2015/03/perustulon-kaytannon-vaikutuksia/

View more

Propsit sinulle olet ensimmäinen vihreisiin kuuluva joka ei tuomitse ydinenergiaa pelkästään mututuntumalta ilman asiaa liittyvää tietoa vaan perustelet kantasi hyvin. Toki ydinvoiman huonoutta perustelet myös kallaudella missä uskon sinun viittaavan olkiluoto 3 mikä on ollut täysi fiasko projekti

Kiitokset viestistä! Nyt rakenteilla (OL3) ja vihreillä (Fennovoima) olevat hankkeet ovat erityisen huonoja ydinvoimahankkeita.

View more

Mitä mieltä olet fuusioenergiasta joka on kehityksen alaisena?

Fuusioenergia tuntuu olevan aina jossain parin vuosikymmenen päässä. Jos tekniikka saadaan joskus toimimaan luotettavasti ja taloudellisesti, fuusioenergia on toki tervetullutta. Mutta aurinkoenergia ja muut uusiutuvat tulevat nyt lähivuosina olemaan ne ratkaisut, joilla käytännössä torjumme ilmastonmuutosta ja luomme uutta työtä.

View more

Mitä mieltä olet asevelvollisuudesta?

Olen sitä mieltä, että asevelvollisuutta pitäisi muuttaa valikoivammaksi niin, että entistä pienempi joukko ikäluokasta suorittaisi asepalveluksen. Tarvitsisimme mielestäni entistä vähemmän, mutta paremmin varustettuja joukkoja. Kun joukkojen määrää hiukan pienenettäisiin, samalla saataisiin raivattua rahaa tarpeellisille kalustohankinnoille.
Etenisin asteittain kohti vapaaehtoista asepalvelusta. Samalla asepalvelusta pitäisi pyrkiä kehittämään tasa-arvoisemmaksi niin, että naisten osuus palveluksen suorittaneista kasvaisi.

View more

Kerro miten uusiutuva energia tuottaa työpaikkoja ihmisille kosk ainakin vesivoimalat ovat melkein kokonaan automatisoituja. Tuulivoima ei myöskään kannata suomessa ilman tariffeja.Aaltovoima kuulostaa järkevimmältä kunhan tekniikka kehittyy.Sähkönkulutuksen kasvaessa ydinvoima on tehokain ja puhtai

Puulla (tai muulla kotimaisella biomassalla) tuotettu energia synnyttää työpaikkoja puun korjuussa, kasvatuksessa, käsittelyssä ja kaupassa.
Tuulivoimalla tuotettu energia synnyttää työpaikkoja voimaloiden rakentamisessa ja huollossa. Tuulivoiman tuotantokustannukset laskevat koko ajan, ja tuulivoimalle annettavat tuet ovat määräaikaisia. Ilman julkista tukea Suomessa ei tämänhetkisillä alhaisilla energian hinnoilla synny juuri minkäänlaisia energiainvestointeja.
Aurinkoenergia synnyttää työpaikkoja paneelien asennuksessa. Aurinkosähkön hinta laskee hurjaa vauhtia koko ajan.
Älykkäämpien sähköverkkojen kehittäminen, joka on tulevaisuuden kannalta superoleellista, luo sekin työpaikkoja.
Uudet ydinvoimahankkeet eivät ole taloudellisesti järkeviä eivätkä kannattavia. Ydinvoimaan investoitavat eurot kannattaisi käyttää kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, jota saataisiin rakennettua nopeammin ja joka työllistäisi enemmän ihmisiä.
Työpaikkavertailuja voi katsoa vaikka työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelman esittelykalvoista, sivu 7: http://www.tem.fi/files/34056/Puhdas_energia_ohjelma_esittely_100912.pdf

View more

Mitä mieltä olet abortista? Entä tuulivoimaloiden asettamisesta kulttuuriperintöympäristöön ja uhanalaisten eläimien elinalueille? Miksi kuulut kirkkoon? Missä opiskelit biologiaa ja mihin painotit opintosi?

Oikeus aborttiin on tärkeä naisten itsemääräämisoikeuden ja usein terveydenkin kannalta. Naisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan. Oikeus aborttiin on ihmisoikeuskysymys.
Tuulivoimaloiden sijoittelussa kannattaa huomioida vaikutukset maisemaan (mukaan lukien kulttuuriperinnön kannalta arvokkaat ympäristöt) sekä eliöstöön. Maisemallisia kriteerejä ei kuitenkaan tule asettaa niin tiukoiksi, että tuulivoiman edistäminen Suomessa hankaloituu merkittävästi. Nykyisiä suuria tuulivoimaloita tuskin rakennetaan suoraan arvorakennusten tai -ympäristöjen yhteyteen. Tuulivoimalan vaatimaa maa-alaa lukuunottamatta voimaloilla ei liene kovin voimakkaita vaikutuksia eliöstöön, mikäli lintujen muuttoreitit sekä olennaiset pesimäalueet huomioidaan sijoittelussa.
Kuulun kirkkoon, koska koen että maksamallani kirkollisverolla seurakunta tekee sellaista arvokasta ja vaikuttavaa sosiaalityötä (ja nuorisotyötä), jota muut toimijat eivät käytännössä tee yhtä hyvin.
Opiskelin Jyväskylässä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella pääaineenani ekologia ja ympäristönhoito. Painotin opintoni luonnonsuojelubiologiaan ja tein graduni metsien ennallistamisen vaikutuksesta kaarnakuoriaisten aiheuttamaan metsätuhoriskiin. Sivuaineinani opiskelin matematiikkaa, tilastotiedettä ja sosiologiaa.
Graduni löytyy tuolta: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18476/URN_NBN_fi_jyu-200802281203.pdf?sequence=1

View more

Miten vihreät suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen? Entä Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen ?

Vihreät suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen positiivisesti. EU:ta tarvitaan, koska rajat ylittävät ongelmat vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja ja kansainvälistä yhteistyötä. EU:n kautta Suomi pystyy vaikuttamaan paremmin kansainvälisillä areenoilla. EU:ssa on myös paljon korjattavaa.
Korjattavia asioita olemme käsitelleet EU:n peruskorjausohjelmassamme: https://www.vihreat.fi/node/8127#.VTLrVyHtmko
Vihreiden poliittisessa ohjelmassa todetaan NATO-jäsenydestä näin:
"Nykytilanteessa Vihreät ei kannata Suomen NATO-jäsenyyttä. Olennaisesti muuttuneessa tilanteessa Suomen NATO-jäsenyyshakemuksen jättämisestä tulee järjestää kansanäänestys."
Tämä on siis puolueen virallinen kanta NATO-jäsenyyteen. Olen samoilla linjoilla.

View more

mitä mieltä olet nuorten liikumisesta ?

Tästä minulla olisi tosi paljon sanottavaa, kun olen viimeiset kaksi vuotta tehnyt tutkimusta nuorten liikunnan vaihtoehtolajeista (skeittauksesta, parkourista, roller derbystä ym.).
Liikunta tai ehkä tarkemmin liikkuminen tai fyysinen aktiivisuus ylipäätään on tärkeää niin nuorille kuin vanhoillekin. Ja kaikissa ikäryhmissä ihmiset liikkuvat tyypillisesti vähemmän, kuin terveysnäkökulmasta suositellaan.
Nuorten osallistuminen urheiluseuraliikuntaan tipahtaa noin 11-15 vuoden iässä, jossa todella monet lopettavat seuraliikunnan. Syyt liittyvät usein harrastuksen viemään aikaan ja rahaan, vaatimustason nousuun ja liikaan kilpailullisuuteen (joka toki myös innostaa monia liikkumaan) sekä kavereihin ja uusiin ajanviettotapoihin, jotka nuoruudessa kiinnostavat. Osa nuorista ei ole koskaan löytänyt itselleen sopivaa liikuntaharrastusta tai liikkumisen muotoa.
Nuorten liikkumisen lisäämiseksi:
- Tulee suunnitella arkiympäristöjä, asuinalueita, kaupunkeja ja kouluja, jotka houkuttelevat ja ohjaavat liikkumaan arjessa. Esimerkiksi hyvät pyöräilyreitit ovat supertärkeitä.
- Tulee mahdollistaa ja tukea uusien, omaehtoisten liikkumismuotojen ja lajien syntyä. Tilat tasapuolisesti käyttöön niin roller derbyilijöille kuin salibandyseuroillekin.
- Tulee monipuolistaa seurojen tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Yhä enemmän höntsä- ja harrastusryhmiä. Samoin pitää yrittää hillitä kustannusten kasvua niin, että nuorten harrastus ei jää rahasta kiinni. Olemme esittäneet nuorille kohdennettua valtakunnallista liikuntaseteliä, jolla korvattaisiin harrastuksen kustannuksia.
Toimin itse vihreiden liikuntapoliittisen työryhmän puheenjohtajana, ja puolue julkaisi tammikuun lopussa valmistelemamme 14 askelta kohti liikuttavampaa yhteiskuntaa: https://www.vihreat.fi/tiedotteet/vihrea-avaus-14-askelta-kohti-liikuttavampaa-yhteiskuntaa#.VTIJlyHtmko

View more

Puhut että työperäistä maahanmuuttoa pitäisi kasvattaa, mutta samaan aikaan suomessa on paljon ihmisiä työttömänä.Myös irtisanomisia tulee jatkuvalla syötöllä ja uusia työpaikkaja ei synny paljo,koska robotit hoitavat yhä suuremman osan töistä mitä ihminenkin voi tehdä. Eikö tämä ole ristiriitaista?

Aiemmissa vastauksissa yritin jo todeta, että työpaikkojen luominen esimerkiksi uusiutuvalla energiapolitikalla ja julkisilla investoinneilla on tällä hetkellä se kaikkein tärkein asia työllisyystilanteen kannalta. Maahanmuuton vaikutus työllisyystilanteeseen lyhyellä aikavälillä ei ole merkittävä suuntaan tai toiseen. Kuitenkin jokainen työtä tekevä maahanmuuttaja käytännössä edesauttaa myös uusien suomalaisten työpaikkojen syntymistä, koska työ saa talouteen vauhtia.
Digitalisaatio, robotit ja muu työn automatisoituminen ovat tosiaankin kaikki vaikuttaneet työllisyystilanteeseen, ja voivat tulevaisuudessa vaikuttaa yhä voimakkaammin. Uhkana on, että iso osa tuottavimmasta työstä automatisoituu, ja työntekijöitä tarvitaan väemmän. Voi olla, ett ihmistyöntekijöille jää yhä enemmän palvelualan töitä, mahdollisesti vieläpä heikosti palkattua sellaista. Vaikka yhteiskunnan tuottavuus voi kasvaa, varallisuus kasaantuukin harvemmille. Tällainen yhteiskunta tarvitsee aktiivisesti varallisuuseroja tasoittavaa politiikkaa ja sosiaaliturvaa, joka toimii yhteen erilaisten työn kanssa.
Työn automatisoitumisen suhteen on tulevaisuudessa paljon pohdittavaa. Onneksi puoluetoverini Jaakko Stenhäll ja Ville-Veikko Mastomäki ovat jo vuosi sitten kirjoittaneet hyvän pamfletin aiheesta: https://teknologinenmurrosjapolitiikka.files.wordpress.com/2014/01/teknologinen-murros-ja-politiikka-lopullinen.pdf

View more

Mitä mieltä olet pakkoruotsin muuttamisesta yleisesti pakolliseksi lisäkieleksi?

Olen valmis kokeilemaan Itä-Suomessa, erityisesti rajaa lähellä olevilla alueilla, ruotsin vapaavalintaista korvaamista venäjällä. Vaikka kielten opiskelusta on aina hyötyä, monen itäsuomalaisen kohdalla ruotsin opiskelussa hankitut taidot jäävät aivan liian vähälle käytölle.
Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jotta ruotsin pakollisesta oppimäärästä voitaisiin yleisesti luopua tai vaihtaa se muuksi lisäkieleksi, tulisi samalla tarkastella perinpohjaisesti, pitäisikö ns. virkamiesruotsia koskevaa lainsäädäntöä muuttaa. Käytännössä pidän epätodennäköisenä, että suuriin muutoksiin olisi valmiutta vielä lähivuosina.

View more

Mitä pelaat tällä hetkellä, ja miten ja missä olet aloittanut pelaamaan?

Viime viikkoina olen (silloin kun aikaa kampanjoinnilta on jäänyt) pelannut lasten kanssa pc:llä Don't Starvea ja Don't Starve Togetheria. Kiva, jännittävä, koukuttava peli.
Meidän perheessämme on pelattu esimerkiksi korttia ja lautapelejä aina, ihan lapsesta saakka. Ja jo hyvin aikaisin, ehkä 6-7-vuotiaana pelasin kavereiden luona Commodore 64:lla. Kymmenvuotiaana sain oman tietokoneen, Atari ST:n. Pöytäroolipelejä opin pelaamaan ehkä viidesluokkalaisena, kun vanhempi kaverini veti minulle Dungeons & Dragonsin punalaatikon aloitusseikkailun. Ysiluokkalaisena kiinnostuin larppauksesta ja osallistuin ensimmäiseen larppiini. Lukiossa pelattiin koripalloa asvalttikentällä ja opiskeluvuosina aloin pelata höntsäfutista säännöllisesti.
Ja nyt pelaan lasteni kanssa lautapelejä ja tietokoneella, ja olen vetänyt heille ja kavereilleen myös pöytäroolipelejä.

View more

Kumpi on järkevämpää suomessa, tuuli- vai ydinvoimala? Ja ovatko tämän yhteiskunnan nuoret liian mukavuudenhaluisia työtarjonnan puolellea, tarkoittanen että valitetaanko liikaa siitä mitä ei ole, eikä osata nähdä eteensä realiteetteja? Miten kannustaisit maanläheiseen ajattelemiseen edusk. nuoria?

Nyt vastaan lyhyesti, kun on monta kysymystä. Sori kun vastaus viipyi.
Tuulivoima on nyt järkevämpää, koska uudet ydinvoimayksiköt tulevat ihan yhtä kalliiksi tai kallimmaksi kuin tuulivoima. Ja tuulivoima työllistää enemmän.
Minusta nuoret yleisesti eivät ole liian mukavuudenhaluisia. Ehkä jotkut ovat (niin kuin ovat aikuisetkin), mutta nuorten suuri pääjoukko on ihan hyvillä asenteilla varustettu. Mukavuus on sekin usein ihan hyvä juttu, saa sitä haluta.
Eduskunnassa kannustaisin kaikkia ihmisiä maanläheiseen ajattelemiseen puhumalla politiikasta selkeästi ja ymmärrettävästi. Niin kuin näin:
https://www.youtube.com/watch?v=RgD--MpDPsI&feature=youtu.be

View more

Mitä mieltä maanviljelijöiden tuista?

Suomessa maanviljely tarvitsee tällä hetkellä julkista tukea, jotta se ylipäätään kannattaa. Joten jos emme halua ajaa alas suomalaisia perhe- ja pientiloja, tukea tarvitaan jatkossakin. Mutta se on kohdennettava niin, että tuet myös ohjaavat kestävään maatalouteen, päästöjen vähentämiseen ja eläinten parempaan hyvinvointiin. Erityisesti ympäristötuissa on tätä jämäköittämisen tarvetta.
Toivon, että laatuun, puhtauteen ympäristöön ja eettisyyteen panostamalla suomalaisille maataloustuotteille saadaan myös vientiä. Esimerkiksi Etelä-Savosta on viime aikoina laivattu Kiinaan marjatuotteita. Siellä on varmaankin markkinoita suomalaiselle superfoodille.

View more

Ovatko mielestäsi nuoret liian haluttomia valita esim siivoojan tai nykypäivänä ns. alhaiseksi koettuja töitä. Tällä hetkellä keskustellaan maahanmuutosta negatiivisesti, mutta he ovatkin näissä paskaduuneissa, ja samalla nuoret valittavat työttömyyttä, en halua siis yleistää. Pitäisikö jokinmuuttua

Eivät nuoret yleisesti, laajana joukkona, ole mitenkään merkittävästi työhaluttomia. Suurimmalla osalla nuorista on hyvin terve asenne työhön, ja varsin myönteiset asenteet yrittäjyyttä tai työelämää yleensä kohtaan.
Suomalaisissa yleisesti on varmasti nähtävissä haluttomuutta tiettyjä huonosti palkattuja palvelualan töitä kohtaan. Tämä ei varmaankaan ole yllättävää, jos palkkaus on hyvin heikkoa tai työolot hankalat. Käytännössä on syntynyt tilanteita, joissa tiettyjä palvelualan töitä tekevät suurelta osin maahanmuuttajat, usein sillä heikolla palkalla.
On hyvä, että maahanmuuttajat pääsevät työelämään kiinni. Mutta pienipalkkaisesta työstä käteen jäävää rahaa on kasvatettava sekä suomalaisten että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksi. Käytännössä tarvitaan joko järjestelmä, jossa pienipalkkainenkin työ kannattaa ja on mielekästä (esimerkiksi perustulo auttaa tässä), tai sitten pieniä palkkoja on saatava nostettua kohtuullisemmalle tasolle. Tai sekä että.

View more

"Eläkeiän nostaminen kasvattaa nuorisotyöttömyyttä." Mitä ajattelet tuosta lauseesta?

En usko, että väite pitää paikkaansa. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, ja työpaikkojen syntymiseen ja löytymiseen vaikuttaa myös se, minkälaisia ihmisiä työnhakijoiden laajassa joukossa on. Ja usein eläköityvän tilalle ei ollakaan palkkaamassa ketään. Sekä nuorten että vanhojen työllisyyttä parannetaan parhaiten kohottamalla kysyntää valtion toimien avulla sekä panostamalla suomalaisen teollisuuden uusiutumiseen.
Vertailukohtana: Kun naiset tulivat aikoinaan joukolla työmarkkinoille, monet pelkäsivät, että miehet jäävät heidän tieltään työttömiksi. Selvästikään näin ei ole käynyt, vaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt niin että sekä miehet että naiset ovat töissä.
Mikäli eläkeikää ei nostettaisi, meidän nuorten sukupolvien harteille tulisi kohtuuttoman suuri eläkkeiden rahoitustaakka.

View more

Kuinka kannustaisit nuoria yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin?

Kannustaisin nuoria vaikuttamiseen esimerkiksi seuraavilla keinoilla:
- Lisätään lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia päiväkotien, koulujen ja vaikkapa harrastusseurojen arjessa. Kysytään mielipiteitä useammin, suunnitellaan ohjelmaa ja vaikka piharemonttia yhdessä lasten kanssa sekä otetaan nuorten aloitteita vastaan ja autetaan niiden toteuttamisessa. Kaikkea tätä on jo tehty ja tutkittu eri puolella Suomea, ja tulokset ovat yleensä hyviä.
- Kannustetaan nuorten oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnassa ottamaan yhä enemmän kantaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, ei pelkästään niihin, jotka perinteisesti koetaan nuorten asioiksi. KAIKKI isot tulevaisuuskysymykset ovat nuorten asioita! Kannustetaan nuoria myös vaikuttamaan ja tekemään vapaaehtoistyötä erilaisissa järjestöissä ja liikkeissä, esimerkiksi hyvittämällä vapaaehtoistyötä vapaavalintaisina kurssisuorituksina toisen asteen kouluissa.
- Lasketaan äänestysikärajaa.
- Puhutellaan ja lähestytään nuoria poliittisessa toiminnassa, esimerkiksi vastailemalla kysymyksiin sosiaalisessa mediassa. Kutsutaan nuoria mukaan politiikkaan.

View more

Ennakkoäänestin eilen sinua, mitähän mahdat tehdä ensimmäiseksi eduskuntaan päästyäsi? Entä mitä tekisit Suomen velkataakalle?

Suuri kiitos luottamuksesta!
Ensimmäinen aloite, jota olen suunnitellut edistäväni, koskisi aurinkosähkön vauhdittamista Suomessa. Helppo konkreettinen keino sen edistämiseen olisi sähkönkulutuksen nettomittarointi, joka on ollut jo jonkin aikaa keskustelussa. http://tinyurl.com/nettomittarointiuutinen
Sopivan kokoisia vaikuttamisprojekteja olisivat myös nuorisotakuun toimenpiteiden kehittäminen toimivammiksi sekä selkokielen käytön edistäminen, joka on tärkeä esteettömyyskysymys esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiville, maahanmuuttajille ja oikeastaan meille kaikille muillekin.
Muita tärkeitä jo tiedossa olevia asioita ovat esimerkiksi eläinsuojelulain kokonaisuudistus, translaki ja varhaiskasvatuslain viimeistely. Kaikkien näiden tärkeiden tavoitteiden edistäminen eduskunnassa vaatii ryhmätyötä ja yhteispeliä, ja niitä pitää hyödyntää vaikuttamisessa alusta asti. Eduskuntaryhmässä tehdään kauden alussa paljon työn ja vastuun jakoa, kun eri valiokuntapaikat jaetaan kansanedustajien kesken.
Tosin ihan ensimmäiseksi eduskuntaan päästyäni sijoitan kampanjamaskottini Viherhipon työhuoneeseen kunniapaikalle ja printtaan kaikki vaaleissa tekemäni sitoumukseni ja huonetauluni huoneen seinälle.
Suomen velkataakka on kysymys, jota tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Suomella ei velan määrän kasvusta huolimatta ole kansainvälisesti vertaillen vielä paljonkaan velkaa, ja näistä kyllä selvitään, mikäli vain saamme taloutemme, työllisyytemme ja vientimme kasvuun. Tiukka talouskuri ja leikkaukset nyt vaarantaisivat nämä kasvun mahdollisuudet, eivätkä siksi edes auttaisi velkaantumisen suunnan kääntämisessä. Eli nyt pitää keskittyä työpaikkojen synnyttämiseen ja uusien hyvien tuotteiden luomiseen. Ja sitten kun taloutemme on taas kasvusuunnassa, siirrytään säästäväisemmälle linjalle ja aletaan pudottamaan velan määrää. Toinen tärkeä asia velkaantumisen ehkäisyssä on sote-uudistus, jota tarvitaan julkisten menojen kasvuvauhdin hillitsemiseen.

View more

Next