Uncle Jolli

K: Mikä oma fiilis nyt?
V: Pahimmat riskit onnistuttiin välttämään. Aika tarkalla työllä käytiin läpi kaikki riskit yleisöön, omaisiin ja myös Joel Lilon omaan tilanteeseen.
K: Oletko yllättynyt reaktioista, jotka ovat olleet vihaisia ja tyrmistyneitä, että se näytettiin?
V: Vähän lohduton olo porukan kyvystä hahmottaa monimutkaisia ja moraalisia asioita. Olen usein ollut allapäin, kun porukat eivät ole joutuneet esim. työssään pohtimaan eettisiä asioita. Osa ihmisistä saa palkkaa työstään ja on tekemisissä moraalin ja etiikan kanssa, niin vähän hämmentää yksoikosuus ja täysin anteeksiantamaton pimeä demonisoiva ihmiskuva.
K: Kun siinä alussa sanotaan, että kohdataan ihmisenä, niin onko tarkotusperä ollut näyttää, että Joelilla on myös tunteet ja siellä on oikea ihminen, eikä pelkästään jo valmiiksi leimattu murhan avustaja?
V: Ei ollut mun päämäärä, mutta se on mun lähtökohta, se on iso ero. En mennyt sinne nostamaan häntä jalustalle, enkä tietenkään valkopesemään, tai silittämään päätä. Mutta en voi kohdata toista minään muuna, kuin naisesta syntyneenä ihmisenä. Se on mun lähtökohta, vaikkei olisi tommosen haastattelun päämäärä. Mihin palautteissa masennuksensekaisesti lannistuin, oli se tolkuton järjen- ja hengenköyhyys, että ettekö te ton enempää pysty tajuamaan.
K: Kerroit, että alkuperäistä materiaalia oli yli 70 minuuttia. Materiaalissa näytettiin vain pahoittelua, miksei rajumpaa puolta näytetty?
V: On vaan niin, että yleisön tarpeet tulee viimeisenä. Ensin tulee äidin tarpeet, äiti ei ole pystynyt lukemaan tapahtumista, vaan on  varjellut itseään siltä. Katsoin, että tekisin väärin, jos pakkoaltistaisin häntä sille kauheudelle. Mulla oli järjestys: ensin äidin, sitten isän oikeudet, sitten mun oma arvomaailma, tuottajan toiveet, sen jälkeen yleisö. Ei kaikki asiat ole yleisön omaisuutta, eikä yleisön saatavilla. Nauhaa ei oltu manipuloitu.
Se 8 minuuttia edusti kohtaamisemme henkeä, mutta en halunnut laskea sinne mitään, mikä loukkaa omaisia, tai aiheettomasti kiihottaa yleisöä, kun ne ei meinaa tätäkään kestää. Miten niille olis käynyt, jos teoreettisesti kuvitellaan, että olis vaikka tilanne, että kaikki omaiset olisivat menehtyneet ja ei tarttis ottaa omaisia huomioon. Jos olis esittänyt sieltä sen osan, joka on paljon vaikeempi käsitellä ja ristiriitasempaa, mutta edelleen hengeltään ihan samaa, niin täytyy sanoa, että jos tää oli liian vaikeeta yleisölle, ni tällanen pikkukakkosversio oli ihan riittävä.

View more